Rebeet nitraattishotti verisuonten terveyteen ja verenpaineen hallintaan: Kahden viikon kokeilu

Tein aiemmin katsauksen punajuuren nitraattien suorituskyky- ja terveyshyödyistä (linkki).

Terveyshyötyjen suhteen useissa meta-analyyseissä havaittiin merkittävä verenpaineen lasku sekä yleisesti parantunut endoteelinen toiminta. Yksilön näkökulmasta kuitenkin N=1 on tärkein, joten oli aika tehdä oma systemaattinen nitraattikokeilu.

“Näkyykö punajuuren nitraattien vaikutus omissa biomarkkereissa, mitattuna kuluttajien hyvinvointiteknologialaitteilla?”

N=1 Koeasetelma

Nitraattiannos: 600mg päivässä kahden viikon ajan aamuisin

Nitraattivalmiste: Rebeet Sport Nitrate Shot

Mittari #1: Verisuonten ikä, Withings. (Kommentti: Valitsin Withingsin Ouran sijaan, koska Withingsin pulssiaallon nopeuden mittaustarkkuudesta on julkaistu riippumaton tutkimus.)

Mittari #2: 247h Verenpaine, Aktiia

Kokeen tulokset

Ensimmäisenä tarkastelussa on verisuonten ikä, joka mitataan pulssiaallon nopeudella. Pulssiaallon nopeus (PWV) on vakiintunut lupaavaksi biomarkkeriksi sydän- ja verisuonidiagnostiikassa. Nuoremmissa, terveemmissä verisuonissa suurempi elastisuus aiheuttaa pulssiaallon hitaamman kulun, kun taas lisääntynyt valtimon jäykkyys johtaa pulssiaallon nopeampaan etenemiseen, mikä nostaa PWV-arvoa [1].

Withingsin älyvaaka ei ole lääketieteellinen laite, mutta se on validoitu tarkaksi riippumattomassa tutkimuksessa [2].

Kahden viikon aikana ilmeni selkeä trendi datassa:

Ensimmäisen ja viimeisen päivän ero oli -1,3 vuotta, kun taas ero omaan ikääni oli -1,5 vuotta kokeen lopussa. Tämän perusteella nitraattishotilla vaikutti olevan mahdollisesti verisuoniterveyttä edistävä vaikutus. Pari viikkoa kokeen jälkeen tulokset olivat noin 36,1 paikkeilla, eli hieman korkeammalla kuin kokeen kolme viimeistä mittaustulosta, mutta matalampana kuin ensimmäisen päivän tulos.

Pulssiaallon nopeus korreloi verenpaineen kanssa [3], joten on mielenkiintoista tarkastella verenpainedataani seuraavaksi. Alentunut verenpaine olisi linjassa Withingsin pulssiaallon nopeustulosten kanssa.

Verenpaineen suhteen tulokset olivat kuitenkin osittain ristiriitaiset. Systolisen verenpaineen 24 tunnin keskiarvossa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa lähtötason ja koejakson välillä. Toisaalta päivän korkeimman systolisen verenpainearvon osalta datassa oli eroja:

Interventiojakson ero lähtötasoon oli tilastollisesti merkittävä (p = 0,02) sekä washout-jaksoon (p = 0,049). Ongelmana korkeimman systolisen verenpainearvon tarkastelussa on sen herkkyys eri muuttujille, joten näitä tuloksia täytyy tulkita varovaisesti.

Diastolisen verenpaineen osalta tulokset vaikuttavat erittäin lupaavilta:

Intervention aikana diastolinen verenpaine oli keskimäärin 72,7 mmHg, ja se oli tilastollisesti merkittävästi alhaisempi kuin baselina jaksolla (p = 0,0003). Intervention jälkeen diastolisessa verenpaineessa oli havaittavissa kevyttä nousua.

Yhteenveto

Kahden viikon kokeilujakson aikana päivittäinen Rebeet-nitraattishotti laski merkittävästi verisuonten ikää, mitattuna pulssiaallon nopeudella. Lisäksi diastolinen verenpaine laski huomattavasti kokeen aikana. Kokeen jälkeen sekä verisuonten ikä että diastolinen verenpaine nousivat hieman, mutta eivät merkittävästi.

“Sekä tieteelliset tutkimukset että oma kokeeni osoittavat punajuuren ja nitraattien terveyshyödyt.”

Tulen jatkossa ottamaan lautaselle punajuurta, kun sitä on tarjolla, mutta miten tästä eteenpäin nitraattishottien kanssa? Päivittäinen nitraattishottien nauttiminen loppuelämäni ajan ei ole järkevä vaihtoehto taloudellisesti, ja pitkän ajan isot nitraattiannokset ovat tutkimusten näkökulmasta tuntematonta aluetta.

Toisaalta näen, että esim. kerran kvartaalissa viikon-kahden jakso nitraattishoteilla voi olla hyvä protokolla pitkäikäisyyden näkökulmasta.