Verisuonten Vihollinen Suomessa: Korkea Verenpaine
THL:n laajat terveystutkimukset antavat kokonaisvaltaisen kuvan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Viimeisimmät tutkimukset ovat olleet FinnTerveys 2017 ja Terve Suomi 2022-2023.
On mielenkiintoista seurata, mitkä ovat yleiset trendit kansanterveysnäkökulmasta, samalla kun hyvinvointimarkkinat porskuttavat eteenpäin.
“Terveyden kannalta verenpaine on yksi tärkeimmistä biomarkkereista, ja myös sitä mitataan THL:n
tutkimuksissa.”
Verenpaine on myös siitä mielenkiintoinen, että nyt kuluttajille on nousemassa mahdollisuus 24/7-mittaukseen puettavan älylaitteen avulla (tästä lisää toisessa artikkelissa).
Mitä voimme oppia THL:n jättitutkimuksista verenpaineen suhteen?
Terve Suomi -tutkimus kertoo karua faktaa: ikääntymisen yhteys verenpainetaudin esiintyvyyteen on selkeä. Naisilla verenpainetautia on selkeästi vähemmän 20-54-vuotiailla, mutta sen jälkeen erot tasaantuvat.
“Joka toisella aikuisella oli joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine, mikä tarkoittaa yli 2 miljoonaa henkilöä.”
Huolestuttavaa on myös se, että hoitotavoitteeseen pääsee alle puolet verenpainelääkehoidossa olevista:
Terve Suomi 2022-2023 -tutkimuksessa ei ole vielä julkaistu varsinaisia keskiarvoja verenpainearvoista, mutta FinnTerveys 2017 -tutkimuksessa selvisi, että keskimääräinen systolinen verenpaine suomalaisella miehellä on 137 mmHg ja naisella 133 mmHg. Diastolinen verenpaine on vastaavasti miehillä 81 mmHg ja naisilla 78 mmHg.
“Sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten riski kaksin- tai kolminkertaistuu, kun systolinen verenpaine nousee 20 mmHg tai diastolinen verenpaine nousee 10 mmHg.”
Suomen tilanne ei ole häävi, kun sitä vertaa muihin EU-maihin ja EU-maiden keskiarvoon:
Kansanterveysnäkökulmasta Suomessa ollaan epäonnistuttu verenpaineen hallinnassa. Nykyinen terveydenhoito keskittyy sairauksien hoitoon, mutta verenpaineen suhteen edes siinä ei onnistuta hyvin.
Toisaalta näen positiivisena kehityssuuntana sen, että yksilö ottaa entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään, mikä tukee ennaltaehkäisyä. Tätä kehityssuuntaa ajaa puettavien älylaitteiden kasvu markkinoilla, biohakkeroinnin nousu ja ylipäätään hyvinvointimarkkinoiden räjähdys.
Yksi mielenkiintoinen mittari tämän suhteen on 'korkea verenpaine' hakusanana Googlessa Suomessa:
Näemme, että se on kasvanut tasaisesti, vaikka kasvu on hidastunut viime vuosina.
On mielenkiintoista pohtia, mikä vaikutus puettavilla älylaitteilla on kansanterveyteen. Tästä esimerkkinä on erinomainen sateenvarjokatsaus:
“Askelten mittaus toi keskimäärin 1800 askelta lisää verrattuna kontrolliryhmään, joka ei mitannut askeliaan (12 eri tutkimuksen yhteenveto).”
Jo 500 askeleen päivittäisellä lisäyksellä saadaan merkittävä tiputus riskissä kuolla sydänsairauksiin (Banach YM. 2023).
Samaisessa sateenvarjokatsauksessa myös verenpaine oli yksi tutkittava parametri:
“Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen vähensi systolista verenpainetta merkittävästi kolmessa meta-analyysissä viidestä (-0,2 - 2,4 mmHg).”
Mitä jos kuluttajat pystyisivät mittaamaan verenpainetta puettavalla älylaitteella 24/7? Moni ei tiedä, että se on jo mahdollista; kirjoittelen tätä postausta Aktiia-verenpaineranneke kädessäni.
Fakta on, että korkea verenpaine on iso ongelma ja haaste Suomessa. Mitä jos vuonna 2030 24/7-verenpainemittaus kuluttajilla on valtavirtaa, kuten aktiivisuuden ja unen mittaus on vuonna 2024?